EuroWire , LUXEMBURG: EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten palautukset Euroopan unionista kolmansiin maihin nousivat 13 % vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä edellisvuodesta, vaikka poistumiskehotuksen saaneiden määrä laski, Eurostatin 31. maaliskuuta julkaisemien tietojen mukaan. EU:n tilastoviraston mukaan lokakuun ja joulukuun välisenä aikana kolmansiin maihin palautettiin 33 860 ihmistä poistumiskehotuksen jälkeen, kun taas 117 545 EU:n ulkopuolisen maan kansalaista määrättiin poistumaan EU-maasta samalla neljänneksellä.
Eurostatin mukaan vuoden 2024 viimeiseen neljännekseen verrattuna EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten määrä laski 6,1 %, kun taas kolmansiin maihin palautettujen määrä kasvoi 13,0 %. Neljännesvuosittain luvut olivat hieman pehmeämpiä. Poistumismääräykset laskivat 4,4 % vuoden 2025 kolmanteen neljännekseen verrattuna, kun taas kolmansiin maihin palautettujen määrä laski 0,9 %. Luvut viittaavat maastapoistamisten vuosittaiseen kasvuun, vaikka uusien lähtömääräysten kokonaismäärä laski.
Neljännellä neljänneksellä lähtömääräyksen saaneista Algerian kansalaiset muodostivat suurimman ryhmän, 12 455 henkilöä, seuraavaksi eniten marokkolaisia, 7 385 henkilöä, ja seuraavaksi eniten turkkilaisia, 5 225 henkilöä. Kolmansiin maihin palautetuista eniten turkkilaisia, 3 155 henkilöä, seuraavaksi eniten georgialaisia, 2 390 henkilöä, ja seuraavaksi eniten syyrialaisia, 2 105 henkilöä. Tiedot tarjoavat yhden selkeimmistä neljännesvuosittaisista tilannekatsauksista siitä, miten EU -maat soveltavat palauttamispäätöksiä eri kansalaisuuksien välillä ja miten nämä mallit eroavat täytäntöönpanomääräysten ja toteutuneiden palautusten välillä.
Kansalliset mallit koko blokissa
Eurostatin mukaan Ranskassa kirjattiin neljännellä neljänneksellä eniten poistumismääräyksiä saaneita EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisia, 34 040. Tämä oli selvästi Espanjan (12 380) ja Saksan (10 720) edellä. Kolmansiin maihin tehtyjen palautusten osalta Saksa oli ensimmäinen 7 690:lla, jota seurasivat Ranska (3 800) ja Ruotsi (2 870). Luvut osoittavat, että maat, jotka antavat eniten poistumismääräyksiä, eivät aina ole samoja maita kuin ne, jotka toteuttavat eniten palautuksia tietyllä neljänneksellä.
Neljännesvuosittaiset tiedot sopivat laajempaan vuosittaiseen kuvioon, joka on jo nähtävissä Eurostatin vuoden 2024 muuttoliiketilastoissa. Koko vuoden 2024 aikana 453 000 EU:n ulkopuolisen maan kansalaista määrättiin poistumaan EU-maasta, mikä on 8 % vähemmän kuin vuonna 2023, kun taas 110 000 ihmistä palautettiin EU:n ulkopuoliseen maahan, mikä on 19 % enemmän. Saksassa palautettiin vuosittain 15 200 henkilöä EU:n ulkopuolelle, Ranskassa 14 700, Ruotsissa 9 900 ja Kyproksella 8 900. Eurostat ilmoitti myös, että vuonna 2024 EU:ssa todettiin laittomasti oleskelevan 919 000 EU:n ulkopuolisen maan kansalaista, kun taas 124 000:lta evättiin pääsy EU:n ulkorajoilla.
Poliittinen painopiste terävöityy palautuksissa
Viimeisimmät luvut julkaistiin samaan aikaan, kun EU:n toimielimet jatkavat työtään palauttamissääntöjen laajemman uudistuksen parissa. Euroopan komissio ehdotti maaliskuussa 2025 yhteistä EU:n palauttamisjärjestelmää ja totesi, että palautusasteet koko blokissa olivat noin 20 %, ja väitti, että nykyiset menettelyt olivat liian hajanaisia. Ehdotuksessa esitettiin yhteiset menettelyt palauttamispäätösten antamiseksi, eurooppalainen palauttamismääräys kansallisten päätösten liitteeksi ja palauttamispäätösten vastavuoroinen tunnustaminen, jotta yksi jäsenvaltio voisi panna täytäntöön toisen jäsenvaltion tekemän päätöksen aloittamatta uutta prosessia.
Euroopan parlamentin kansalaisvapausvaliokunta hyväksyi 9. maaliskuuta 2026 kantansa ehdotettuun uudistukseen. Valiokunta tuki toimenpiteitä, jotka edellyttäisivät palauttamispäätöksen kohteena olevilta EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisilta yhteistyötä viranomaisten kanssa, ja asetti edellytykset säilöönotolle joissakin tapauksissa jopa 24 kuukaudeksi. Luonnoksessa todetaan myös, että palauttamispäätökset jaettaisiin Schengen-alueella ja muut EU-maat tunnustaisivat ne 1. heinäkuuta 2027 alkaen komission ehdotuksen mukaisesti. Eurostat lisäsi, että Kypros sisällytettiin EU:n palautuslaskelmiin vasta vuodesta 2024 alkaen, koska vuoden 2023 tiedot eivät olleet saatavilla väliaikaisten poikkeusten nojalla.
Artikkeli Eurostatin mukaan EU:hun palaavien siirtolaisten määrä nousi 13 % vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä ilmestyi ensimmäisenä British Briefissä .