EuroWire , ROOMA: Italian julkinen budjettialijäämä oli 3,1 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2025. Se parani edellisvuoden 3,4 prosentista, mutta oli edelleen Euroopan unionin 3 prosentin viitekaton yläpuolella, kertoo kansallisen tilastovirasto ISTATin julkaisemat tiedot. Julkisen talouden nettolainanottoina mitattuna alijäämä oli 70,286 miljardia euroa. ISTAT ilmoitti myös, että talous kasvoi reaalisesti 0,5 prosenttia viime vuonna, mikä vastaa aiemmissa virallisissa ennusteissa ilmoitettua vaimeaa vauhtia.
Käypinä hintoina BKT nousi 2,5 % 2,258 biljoonaan euroon, kun taas perusjäämä, josta on poistettu korkomaksut, parani 0,7 %:n ylijäämään suhteessa BKT:hen vuoden 2024 0,5 %:sta. Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen tulot kasvoivat 972,5 miljardiin euroon, ja kokonaisverorasite nousi 42,4 %:sta 43,1 %:iin suhteessa BKT:hen. Luvut julkaistiin osana ISTATin vuosittaista kansantalouden tilinpitoa, joka koskee tuotantoa, lainanottoa, velkaa ja julkisen talouden pääeriä.
Vuoden 2025 tulos merkitsi myös sitä, että Rooman pyrkimykset saada alijäämä takaisin blokin ylärajan sisälle epäonnistuivat. Italian vuoden 2024 alustavassa budjettisuunnitelmassa ennustettiin 3,3 prosentin alijäämää suhteessa BKT:hen vuonna 2025, ja hallituksen vuoden 2026 alustavassa budjettisuunnitelmassa viitattiin myöhemmin päivitettyyn 3,0 prosentin uraan viime vuodelle ennen kuin tavoitteena oli 2,8 prosenttia vuonna 2026. Lopullinen 3,1 prosentin toteutuma piti alijäämän kynnysarvon yläpuolella, vaikka vuotuinen ero kaveni.
Alijäämä pysyy EU:n kynnysarvon yläpuolella
Tällä on merkitystä, koska Italia on edelleen Euroopan unionin liiallisen alijäämän menettelyn piirissä. Euroopan unionin neuvosto aloitti menettelyn heinäkuussa 2024 sen jälkeen, kun Italian alijäämä oli 7,4 prosenttia vuonna 2023. Tammikuussa 2025 neuvosto suositteli, että Italia lopettaisi liiallisen alijäämän vuoteen 2026 mennessä ja pitäisi nimellisen nettomenojen kasvun sovituissa 1,3 prosentin rajoissa vuonna 2025 ja 1,6 prosentin rajoissa vuonna 2026. Vuoden 2025 toteutuma on siksi edelleen keskeinen vertailuarvo Brysselin finanssipoliittiselle seurannalle.
Myös Italian velkataakka kasvoi vuonna 2025. ISTAT arvioi julkisen velan 3,095 biljoonaan euroon, mikä vastaa 137,1 prosenttia BKT:stä, kun se vuonna 2024 oli 134,7 prosenttia. Tämä kasvu tapahtui samanaikaisesti positiivisen perusjäämän kanssa, mikä korosti korkokulujen painoarvoa julkisessa alijäämässä. Tiedot osoittivat, että vahvempi verotulojen tulo paransi tuloja, mutta ei riittävästi kompensoimaan julkisen talouden laajempia paineita ja saamaan alijäämäsuhdetta EU:n enimmäismäärän alapuolelle.
Kasvu pysyy maltillisena velan kasvaessa
Kansantalouden tilinpidon tiedot osoittivat talouden jatkaneen kasvuaan, mutta vain maltillisesti. Kiinteän pääoman bruttomuodostus kasvoi 3,5 %, kulutusmenot kasvoivat 0,9 % ja vienti kasvoi 1,2 %, kun taas tuonti kasvoi 3,6 %. Kansallinen kysyntä ilman varastoja vaikutti kasvuun 1,5 prosenttiyksikköä, mutta nettovienti ja varastomuutokset laskivat kokonaistulosta. Sektorikohtaisesti arvonlisäys kasvoi teollisuudessa, rakentamisessa ja palveluissa, kun taas maatalous, metsätalous ja kalastus laskivat hieman.
Hallitukselle vuoden 2025 luvut tarjoavat uusimman virallisen lähtötason finanssipolitiikalle vuoden jälkeen, jolloin budjettivaje kaveni, mutta ei laskenut EU:n vertailuarvon alapuolelle. Ne myös määrittelevät seuraavan vaiheen Italian pyrkimyksissä sovittaa alijäämän supistaminen yhteen heikon kasvun, kasvavan velan ja korkeampien korkokustannusten kanssa. Reaalisen BKT:n kasvun ollessa 0,5 % ja alijäämän ollessa edelleen yli 3 %, uusimmat tiedot antavat Italialle selkeämmän mutta silti vaativan finanssipoliittisen lähtökohdan vuodelle 2026.
Artikkeli Italian vuoden 2025 budjettialijäämä on 3,1 % BKT:stä ilmestyi ensimmäisenä Bradford Pioneerissa .